Muistisairaus on omaisen sairaus, sanotaan. Alzheimer on maailman pelätyimpiä sairauksia, ja se on luokiteltu jo epidemiaksi. Silti siitä ajatellaan, että se on vain vanhuuden höperyyttä. Se on kaikkea muuta kuin sitä. Kun se tulee työikäiselle, se vie lapselta isän tai äidin.
Unhola on dokumenttielokuva varhaisiän muistisairaudesta omaisen näkökulmasta. Elokuvan päähenkilöt ovat kokeneet vanhempansa muistisairauden nuorella iällä.
Toinen elokuvan päähenkilöistä on Susanna, 50-vuotias opinto-ohjaaja. Hänen Hilja-äitinsä sai Alzheimer-diagnoosin, kun Susanna oli 19-vuotias. Kun Hiljan sairaus alkoi edetä, Susanna otti vastuun äidistään unohtaen oman hyvinvointinsa. Menneisyys aiheutti häpeää ja syyllisyyttä, jota Susanna on kantanut tähän päivään asti. Nuoruudessaan hän halusi kipeästi olla normaali nuori nainen, jolla oli mielikuvituksen avulla luotu onnellinen ja hyvä perhe.
Toinen päähenkilöistä on Tiia, jonka Aarne-isän muistisairaus diagnosoitiin, kun Tiia oli noin 10-vuotias. Perheen äiti oli kuollut sydänsairauteen, kun Tiia oli 8-vuotias. Hänellä on kaksi vuotta nuorempi pikkusisko ja kuusi vuotta vanhempi isoveli. Yhtäkkiä lapsuuden koti-leikki oli vaihtunut oikeaan koti-leikkiin, jossa Tiialla oli monta roolia. Se leikki jatkui vuoteen 2011 asti, jolloin Aarne kuoli vain 59-vuotiaana. Sen jälkeen Tiian elämä alkoi.
Unhola on dokumenttielokuva, joka käsittelee luopumista ja kuolemaa herkästi ja viipyilevästi. Läheinen pelkää eniten luopumista, mutta kuihtuneen ja riutuneen olemuksen näkeminen sattuu enemmän. Viimeiset vuodet omainen toivoo nimenomaan sitä, että sairas läheinen antaisi periksi ja luovuttaisi.
Ennen kaikkea elokuva on rakkaudenosoitus urhoollisille vanhemmille ja heidän lapsilleen, jotka uskalsivat kohdata sairauden.
In English:
Alzheimer’s is the most feared disease in the world and it has already been classified as an epidemic. When it comes to somebody at working age, it can take a father or a mother from a child. Unhola is a documentary film about the early-onset Alzheimer’s disease. The main characters, Tiia and Susanna, lived through their parent’s Alzheimer’s at a young age.
Susanna is a 50-year-old study counselor. Her mother Hilja was diagnosed with Alzheimer’s when Susanna was 19 years old. Susanna took responsibility of her mother, but forgot to look after her own well-being. The past caused embarrassment and guilt that Susanna is still suffering from.
Tiia’s father Aarne was diagnosed with Alzheimer’s at the age of 50, when Tiia was about 10 years old. Her mother had died of heart disease when Tiia was 8 years old. She has a two years younger sister and a six years older brother. ”Playing house” suddenly became very real, and Tiia had to play many roles whilst looking after her family. Aarne died at the age of 59. After that, Tiia’s life began.
Unhola is a documentary film that deals with renunciation and death delicately but straight. Above all, the film is an expression of love to all parents who have dementia and to their children who have had courage to face the Alzheimer’s disease with them.
Työryhmä:
Tiia Ung – käsikirjoittaja, ohjaaja, vastaava tuottaja ja 3. kuvaaja
Saara Heiskanen – kuvaaja, editoija ja tuottaja
Tuotannossa mukana myös:
Mari Jäntti – kakkoskuvaaja ja haastattelija
Jussi Tuohino – musiikki ja äänen jälkityöt
Aleksi Kari – äänittäjä
628 | Opinnäytetyön produktio-osa | 2017
