Voisitko myydä tärkeitä tietoja terroristeille, jos saisit siitä paljon rahaa?

”Totta vitussa. Mani, mani, mani. Raha puhuu tässä maailmassa, valitettavasti.”

Joni Mäkelä, hakkeri

Raamatussa Jumala antoi Saatanalle luvan pyyhkiä Jobin elämästä kaiken, koska Jumala halusi näyttää Saatanalle, että Job oli Jumalaa pelkäävä ja uskovainen mies – hakkereiden logiikka toimii hyvin usein samalla tavalla: he haluavat saattaa läpi oman tahtonsa, ideologiansa tai maailmankatsomuksensa, vaikka keinot olisivat arveluttavia tai laittomia.

Laiton tai arveluttava teko ei ole kuitenkaan automaattisesti paha.

Yleistys hakkerista on kasvoton henkilö, turhautunut huppupäinen rikollinen, joka on sosiaalisesti syrjäytynyt. Hän saattaa pitää itseään muita älykkäämpänä ja potea eräänlaista jumaluuskompleksia. Hakkeri kykenee murtamaan tietojärjestelmien muurit toteuttaakseen omaa häikäilemätöntä tarkoitustaan. Hän paljastaa tietoja, jotka ovat syytä saattaa julkisuuteen, koska hän itse kokee sen tarpeelliseksi.

Populaarikulttuuri ja media ovat luoneet hakkerista tietynlaisen kuvan, profiilin, joka on helppo ilmaista ihmisille.

Digital Oulu -tapahtumassa vieraili runsaasti teknologian asiantuntijoita ja alan ammattilaisia.

”Hakkeri-sana on aika ladattu sana. Varmaan yleisin käsitys on, että hakkerit ovat rikollisia, hakkerit murtautuvat ja tekevät pahojaan, mutta näinhän se ei ole”, F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo.

Hakkerit voivat käyttää suurimman osan ajastaan pohtimalla, miten murtautua erilaisiin tietoverkkoihin ja järjestelmiin. Murtautuminen ei tarkoita, että hakkereilla olisi aina pahat mielessä.

”Hakkeri tarkoittaa ihmistä, joka on intohimoisen kiinnostunut jostakin asiasta ja haluaa keksiä uudenlaisia, ehkä yllättäviäkin, tapoja käyttää jotain olemassa olevaa asiaa. He voivat päästä esimerkiksi verkkoon sisään jollakin muulla tavalla, kuin miten sinne piti mennä”, Hyppönen kertoo.

Hakkerien keskuudessa vallitsee käsitys, että kaiken tiedon tulisi olla avointa ja kaikkien saatavilla. Usein tieteellinen tieto on osa laajempaa maailmanlaajuista kaupankäyntiä, jolloin hakkerien etiikka on ristiriidassa esimerkiksi markkinoiden kanssa.

”Hakkerointi on eettisesti oikein silloin, kun on siihen on lupa. Jos murtautuu johonkin järjestelmään, niin pitää olla valmis noudattamaan tiettyjä sääntöjä”, Hyppönen jatkaa.

Kummallista puuhailua

Ohjelmoija ja signaalihakkeri Oona Räisänen mieltää itsensä enemmän laitteistojen kanssa puuhailijaksi kuin perinteiseksi hakkeriksi.

“Se on kieltämättä aiheuttanut vähän väärinkäsityksiä. Minä en oikeastaan murtaudu mihinkään tietojärjestelmiin. Kyllä minä teen kaikenlaisia kummallisia juttuja yksin kotona, mutta en minä murtaudu tietojärjestelmiin”, Räisänen toteaa.

Räisänen tuli tunnetuksi suurelle yleisölle tapauksesta, jossa hän selvitti Yhdysvaltalaisen helikopterin reitin pelkän Youtube-videon ääniraidan perusteella.  Hänestä keskustelu hakkereiden hyödyistä yhteiskunnalle on vasta alussa.

Signaalihakkeri Oona Räisänen on tiedettävästi ensimmäinen ihminen, joka on murtanut auton navigointijärjestelmän.

“Aika harvoin mediassa puhutaan hakkeroijista niinä tyyppeinä, jotka rakentelevat asioita. Yleensä puhutaan, että nämä ovat tietoturva-alan asioita. Jos sanoisi olevansa nörtti, niin kaikki tietäisi silloin, mitä se tarkoittaa”, Räisänen pohtii.

Räisänen on rakentanut omaan käyttöönsä HSL:n bussiaikataulunäytön, joka ottaa bussien sijainnin radioaaltotaajuuksien kautta. Tämän hetkinen projekti puolestaan liittyy näytönkaappaukseen.

“Viime aikoina olen tutkinut sellaista, että nämä tietokoneiden näytöt vuotavat sellaista säteilyä ympäristöön. Kun sitä säteilyä vastaanottaa tietynlaisella laitteella, pystyy tarkkailemaan, mitä sillä näytöllä näkyy.”

Bug bounty – hakkereille maksetaan murtautumisesta

Retrohakkeri ja alan asiantuntija Antti Kangas kertoo, että hakkeroinnin juuret ulottuvat 1950-luvun lopulle Yhdysvaltoihin MIT:n teknilliseen korkeakouluun. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hakkeroinnin kehitykseen viime vuosikymmeninä?

”Kaikenlaiset poliittiset liikehdinnät ja poliittiset muutokset, mitä maailmassa on tapahtunut ovat osaltaan vaikuttaneet tähän. Esimerkiksi kylmä sota, valtioiden tiedustelu ja intressit”, Kangas pohtii.

Kankaan mukaan käyttäjiin pyritään vaikuttamaan verkossa yhä hienovaraisemmin.

”Se on joillekin jopa ammatti, siitä maksetaan. On trollitehtaita ja mielipidevaikutustoimistoja, jotka pyrkivät vaikuttamaan siihen, mitä tai ketä ihmiset äänestävät”, Kangas sanoo.

Antti Kangas kertoo, että hakkeroinnin kehitykseen on vaikuttanut muun muassa idän ja lännen jatkuva poliittinen kilpailu.

Hyppösen mukaan verkkohyökkääjät ovat muuttuneet vuosien aikana perin pohjin. 1990-luvun alussa hänellä oli vastapelureinaan pikkupoikia ja harrastelijoita, jotka kirjoittelivat viruksia ja levittelivät haittaohjelmia ilman mitää syytä.

”Nykyään verkossa toimii ammattirikollisjengejä, jotka keräävät miljoonia pankkitroijalaisilla, lunnastroijalaisilla tai luottokorttivarkauksilla. Siellä toimii haktivisteja, jotka protestoivat verkossa. Siellä toimii valtiollisia tahoja, jotka käyttävät verkkoa vakoiluun, tiedusteluun ja sodankäyntiin. Lisäksi siellä toimii nykyisin myös ääriryhmiä”, Hyppönen listaa.

Mikko Hyppönen puhui tietoturvallisuudesta ja hakkereista Digital Oulu -tapahtumassa 7.2.2019

Murtautujien taitojen kasvaessa erilaiset suuryhtiöt kuten Google ja Microsoft ovat lupautuneet maksamaan hakkereille palkkioita, jos he paljastavat tietoturva-aukkoja yritysten järjestelmistä. Hyppösen mukaan bug bounty, eli haavoittuvuuspalkitsemisjärjestelmä, on hyvä kehityssuunta tietotekniikan alalla. Ideana on, että firmat antavat hakkereille luvan murtautua heidän järjestelmiinsä.

”Jos murtaudutte meidän järjestelmiin, niin me ei soiteta poliisia. Sääntönä kuitenkin on, että jos murtaudut meidän järjestelmiin, niin sinun pitää kertoa meille siitä”, Hyppönen sanoo.

Hyppösen mukaan yritykselle pitää antaa reilusti aikaa paikata tietoturva-aukko.

”Jos yritykselle kerrotaan reiästä, ja he eivät tee mitään, niin on oikein sen jälkeen kertoa siitä julkisuuteen”, Hyppönen toteaa.

Varkaita ja vaikuttajia

Benjamin Särkkä murtautui teini-ikäisenä koulunsa verkkoon, mutta vastusti kuitenkin kiusausta tehdä siellä tuhoja. Nykyisin hän toimii tietoturva-asiantuntijana ja murtautuu järjestelmiin vain luvan kanssa.

Ylen Team Whack –dokumenttisarjassa hän ja kaksi muuta hakkeria muun muassa varastavat tubettajan identiteetin ja kaappaavat mainosnäytön, kuitenkin vain opetusmielessä. 

”Jotta me voimme itse tunnistaa, mikä meidän turvallisuutemme taso on, meidän pitää saada testata se käytännössä”, Särkkä sanoo.

Särkän mielestä hakkereille pitäisi antaa lisää mahdollisuuksia testata mahdollisimman monien järjestelmien haavoittuvuuksia, jotta heidän taidoistaan saataisiin suurin hyöty irti. Team Whack –sarjassa tämä toteutui varsin suuressa mittakaavassa. 

“Tuossa taloyhtiö-tapauksessa löysimme haavoittuvuuden noin 2000 järjestelmästä. Raportoimme sen Traficomille, ja he korjasivat sen. Nyt 2000 järjestelmää on paremmassa turvassa, kun me tehtiin tämä juttu”, Särkkä summaa.


”Yhdysvaltain hallitus ja oikeusjärjestelmä haluaisivat, että minut luovutettaisiin heille, jotta he voisivat sulkea minut vankilaan loppuelämäkseni.”

Lauri Love, haktivisti

Suomalais-brittiläisen haktivisti Lauri Loven elämä on ollut pysähdyksissä viisi vuotta, sillä hän on joutunut odottamaan oikeuden päätöstä siitä, luovutetaanko hänet Amerikkaan vai saako hän jäädä Britanniaan odottamaan oikeudenkäyntiään.

Lovea syytetään amerikkalaisten valtiollisten järjestelmien kuten Yhdysvaltain armeijan tietojärjestelmämurroista. Viimeisimmän päätöksen mukaan hän saa käydä oikeuskäsittelyt kotimaassaan Iso-Britanniassa.

“Minun tapauksessani Yhdysvaltain hallitus ja oikeusjärjestelmä haluaisivat, että minut luovutettaisiin heille, jotta he voisivat napata minut ja sulkea vankilaan luultavasti loppuelämäkseni”, Love sanoo.

Love kertoo haluavansa inspiroida ihmisiä taistelemaan oikeuksistaan ja vastustamaan sortoa. Erityisesti amerikkalaisessa oikeusjärjestelmässä olisi hänen mielestään parannettavaa. 

“Kuvittele, että sata ihmistä menee oikeuteen liittovaltiollisella tasolla Amerikassa. Vain kolme noista ihmisistä todella saa oikeudenkäynnin, sillä 97 prosenttia myöntää syyllisyytensä. En kuitenkaan usko, että 97 prosenttia heistä on todella syyllisiä, vaan heidät ajetaan siihen pakkokeinoin”, Love toteaa.


”Halusin näpäyttää yhteiskuntaa, ja sen minä sain. En ole sen enempää jaksanut ajatella koko asiaa.”

Joni Mäkelä, hakkeri

Joni Mäkelä ei ollut vielä edes täysi-ikäinen, kun hän kaatoi suomalaisten pankkien ja mediatalojen sivuja hakkerikaverinsa kanssa. Omien sanojensa mukaan motiivina oli kosto yhteiskunnalle hänen kokemistaan vääryyksistä kuten koulukiusaamisesta. 

“Halusin näpäyttää yhteiskuntaa ja sen minä sain. En ole sen enempää jaksanut ajatella koko asiaa. Se on tuonut sellaisen helpottuneen fiiliksen, en ole enää niin katkera”, Mäkelä kertoo.

Mäkelä käytti hakkerointikykyjään oman henkilökohtaisen kostonsa välineenä, eikä koe katuvansa tekojaan. Kysyttäessä tulevaisuuden suunnitelmista, hän myöntää laittomuuksien houkuttelevan rahan takia edelleen, mutta samalla myös haluavansa auttaa nuoria. 

“Olen aina halunnut auttaa lapsia ja nuoria, samanlaisia kuin minä. Ettei kukaan joutuisi kärsimään sellaista paskaa. Se on tämä ultimaattinen haave.”

Mäkelän mukaan yhteiskunnasta syrjäytyneiden auttamiseen pitäisi keskittyä enemmän ja huomioida internetin mahdollisuudet. 

Kvanttitietokone – uhka vai mahdollisuus

Maailman pelastaminen tai tuhoaminen on ehkä jopa hakkereille liian suuri urakka yksinään, mutta sitä ei käy kiistäminen, että hakkerien toiminta ja keksinnöt tulevat vielä näkymään enemmän tulevaisuuden yhteiskunnassa. 

Lauri Love pyrkii edelleen vaikuttamaan asioihin haktivisminsa kautta, kuitenkin lakien sallimissa rajoissa. 

“Tahdon rakentaa toimivan kvanttitietokoneen, joka tekee meistä parempia matemaattisten yhtälöiden kanssa ja saattaa mahdollistaa teknologian, jonka avulla voimme pelastaa turmelemamme planeettamme ilmaston”, Love kertoo.

Loven mukaan kvanttitietokone kykenee käsittelemään siihen syötettyä tietoa paljon tavallista tietokonetta laajemmassa mittakaavassa ja nopeammin. 

”…saatamme luoda tekoälyn, joka ylittää nopeasti ihmisten oman älykkyyden.”

Lauri Love, haktivisti

“Kvanttitietokoneen avulla voi harjoittaa syväoppimista (tekoälyn oppimismenetelmä), jossa tietokone käsittelee tehokkaasti suurta määrää tietoa. Oppimansa perusteella kvanttitietokone voi sitten luoda ajatuksia”, Love kertoo.

Jos tietokoneelle kehittyisi tietoisuus, se voisi teoriassa toimia jopa itsenäisesti ja kapinoida luojaansa vastaan. 

“Hieman pelottavaa, saatamme luoda tekoälyn, joka ylittää nopeasti ihmisten oman älykkyyden. Meidän täytyy vain toivoa, että koneiden tietoisuus pitää meistä tai saatamme kaikki päätyä Matrix-tyylisiksi ihmispattereiksi. Toivon, että voimme luoda älykkäitä tietokoneita, jotka ovat myös eettisiä”, Love toteaa.

Projekti kvanttitietokoneen luomiseksi alkaa olla jo loppusuoralla, ja Love lupaileekin, että keksintö saatettaisiin nähdä koko loistossaan jo ensi vuonna.

“Tämä tulee olemaan painajainen tietoturvallisuudelle, sillä suurin osa nykyisistä salauksista perustuu hankaliin matemaattisiin yhtälöihin, jotka eivät kuitenkaan ole vaikeita ratkaista kvanttitietokoneella”, Love sanoo.

Love haluaisi työskennellä tulevaisuudessa alalla, jossa autetaan luomaan salauksia, joita edes kvanttitietokoneet eivät pysty purkamaan.

Kolikon kääntöpuoli on viestinnän opiskelijoiden mediaprojekti, jonka tavoitteena on tarttua yhteiskunnallisesti kiinnostaviin aiheisiin ja käsitellä niitä uudenlaisista näkökulmista. Journalistinen toteutus on läpinäkyvää ja poikkeaa perinteisestä mediasta lähestymällä tuttuja aiheita tunteita kuohuttavalla ja silmiä avaavalla tavalla.

Aiheitamme ovat hakkerointi, köyhyys ja asevelvollisuus, joita käsitellään kuusiosaisessa Youtube-sarjassa sekä Vinkkamediassa kolmen kirjoitetun jutun muodossa.

Katso projektin hakkerijaksot alapuolelta löytyvistä linkeistä!

https://www.youtube.com/watch?v=ZiXWFMdgOTE&t=953s

https://www.youtube.com/watch?v=2L8IlKf8FZ8&t=10s